maanantai 29. heinäkuuta 2019

Hälsningar till Greta Thunberg


Hej Greta,
Jag undrar vad är kolfåtspår av en segelbåt i jämförelse med en Airbus 330?
Flygplan:
  • minst 300 passagerare Stockholm - New York. D.vs. 600 per dag tur och retur.
  • 330 flygdagar per år (198000 passagerare per år)
  • planets ekonomisk livstid ≈ 25 år
=> Totalt ca. 4,95 miljon passagerare 

Naturligtvis personal kolfåtspar är betydligt mindre när man seglar över Atlanten, men det är inte noll.
Man behövde bygga en flotta av segelbåtar (ca. 1000 båtar) för att transportera samma mängd av människor mellan Europa och Amerika per år (24/7/365).
Antagligen man förlorar några båtar och liv varje vinter på den stromig Atlanten. Vad måtte vara kostnaden för detta?

Jag är ledsen, att du har blivit vilseledd, tyvärr.
Kan du vänlig gå tillbaka till skolan och studera litet mera matematik och fysik. Vi skall komma ihåg, att fredag är också en värdefull

skoldag. För alla ungdomar.


mvh
Onkel Ove

keskiviikko 24. heinäkuuta 2019

KALARIITA JATKUU - KALOILTA EI PALJOA KYSELLÄ

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/02/kemijoen-kalariita-jatkuu-vesivoima-haastaa-kaloja-kuitenkin-koko-maassa
Kemijoki Oy:ssa valtio ohjaa ja määrää eikä varmaankaan ammu omaan jalkaan.
Kemijoki Oy on niin sanottu Mankala-yhtiö: sen pääasiallinen tarkoitus on tuottaa sähköä osakkailleen omakustannushintaan. Yhtiö ilmoittaa, että kalanhoitovelvoitteiden saattaminen 2000-luvulle kaataisi yhtiön. Ei kaataisi, jos lopetettaisiin omakustannushintainen sähkönmyynti, ja osa tuotoista ohjattaisiin yhtiön omistajien päätöksellä kalateiden rakentamiseen ja pienten, tarpeettomien, vesivoimaloiden purkamiskustannuksiin.
Pari vinkkiä Kemijoki Oy:n hoitovelvoitetilin käytölle ja sen toteuttamisen helpottamiselle:
  • alle 10MW:n voimalat puretaan ja joki ennallistetaan 2020 - 2026
  • kalatiet isoihin voimaloihin alkaen alajuoksulta 2020 - 2026
  • valtiovalta omistajana edesauttaa rakennuslupien saamista ilman viivytyksiä
  • Kalateitä on onnituneesti rakennettu mm. Ruotsissa ja Norjaas jo 1930-luvulta saakka. Kopiointi on sallitu!
Pohjolan Voima Oy:n tilanne on vieläkin turvatumpi. Yhtiö on ostanut kertakorvauksella valtiolta ”ikuisen nautintaoikeuden Iijoen vesivoimaan”. On siinä aikaa kehrätä turbiineilla tulosta, vaikka hiukan alhaisemmallakin katetuotolla.
Ei maakunta ole vastaan vesivoimaan, mutta 60 vuoden ryöstö ja piittaamattomuus luontoarvoista pitää saada loppumaan. Vaikka sitten valtionyhtiön toimintastrategiaa muuttamalla. Luopuuhan Fortuminkin Venäjän huoltoasemaverkostosta kertoen osakkeenomistajilleen keskittyvänsä uusiutuvaan energiaa.
Kemijoki Oy:n ja PVO Oy:n osakkaat osaavat edunvalvonnan konstit. Virtavesien kaloilla on liian vähän äänivaltaa, eikä edunvalvonta toimi tehokkaasti.

tiistai 16. heinäkuuta 2019

KUNNALLISTA OMAVALVONTAA 05-2019


Olipa kerran Suomessa, savisen joen suistossa, 1820-luvulla perustettu Vähä-kauppala. Kauppalan väki oli tottunut tekemään asiat omalla tavallaan ja oman porukan kesken. Tulipa kuitenkin paikkakunnalle uusi päällysmies Sisä-Suomesta. Tomerasti toimeen tarttuikin. Jopa niin tomerasti, että jäi oman staabin, virkakunnan, valvonta huonolle tolalle, eikä kunnallisvaltuutetuillekaan kerrottu tekemisistä. ”Itse tehty on paras, eik vaa?

Kun valtiovalta oikein kirjallisesti nuhteli ja pyysi selvityksiä Vähä-kauppalan hallinnon puutteista (olivat juuttaan hallintoalamaiset valittaneet oikein pääkaupunkiin saakka!), päällysmiespä päätteli jälleen ”itse tehty on paras”.

Kertomatta muille kuin parille hyvälle kaverilleen, väsäsi hän vastineen. Vaan, sepä ei kelvannutkaan herra yliherralle Helsingissä, joka otti suoraan yhteyttä vähä-kauppalan vaaleilla valittuun raatimiesporukkaan.
Siitäkös äläkkä nousi! Piti oikein juristit kutsua ohjailemaan selvitystöitä. Syytä olikin olla tarkka, koska syyttetyjen penkillä oli juristeja oikein kaksin kappalein. No, pari kuukautta pähkäiltyään päätti raatimiesten (anteeksi, raatihenkilöiden) porukka nuhdella toista juristia, ja päästää toisen juristin kuin koiran veräjästä. Päällysmiestä ohjeistettiin vain olemaan tarkemmin selvillä alaisten tekemisistä. Hänen omista, omavaltaisista, tekemisistään ei pahemmin keskusteltu, ei ulospäin ainakaan asiasta tiedotettu, ja keskustelupöytäkirjatkin julistettiin salaisiksi. 
Tulevat historiantutkijat, jotka ovat nyt yliopiston penkillä, saavat sitten joskus tutkimusaineistoa esim. pro-graduun "Päätöksenteon läpinäkyvyys ja valvonta kunnallisessa itsehallinnossa 2010-luvulla."

Niinpä maassa, tai ainakin Vähä-kauppalassa, kaikki oli jälleen hyvin. Elämä jatkui entiseen malliin, itse itseään komentaen ja valvoen. Se on kai sitä ”omavalvontaa”.

Sen lyhyinen se.

... TOINEN TUOTANTOKAUSI 07-2019

Kului muutaman kuukausi ja elo oli ollut, jos ei nyt auvoisaa, niin ainakin ulospäin rauhallista. Sitten paljastui, että edellisen talven aikana oli kauppalan johtotroikka tehnyt sopimuksen baijerilaisen mini-GmbH:n kanssa sähköautojen katulatauksesta. Tästä paikallinen aviisi auliisti uutisoi. Juhannuksen 2019 alla tuli Saksasta lasku ja vaateet. Sovitut valmistelevat työt olivät jääneet Vähä-kauppalassa tekemättä. Hupsis!
Poliittinen johto heittäytyi hetkohta tietämättömäksi mistään aiesopimuksesta ja Päällysmies tunnusti, ettei ollut muistanut/hoksannut/viitsinyt tällaista pikkuasiaa tehdä julki raatimiehille. Niinpä pääsevät raatimiehet jälleen tositoimiin l. setvimään Päällysmiehen ja hänen staabin tekemisiä. Siinä sitä riittää kahvipuheita pitkiin pimeneviin kokousiltoihin.

Toivottavasti raatimiehet vihdoin tekevät jotakin konkreettista, eikä vain ohjeistuksia, muistutuksia ja korrekteja ympäripyöreitä nuhteita.
Kannattaisi kysellä myös Hyperloop-megaprojektisuunnitelman ja kiinalaisen älykaupunki-projektin perään. Niissä on aivan oikeasti on poltettu Vähä-kauppalan vähiä varoja. Kunnan viljamakasiini on kovin tyhjä, joten olisi aika siivota nurkat ennen syksyn sadonkorjuukautta ja tulo- ja menoarvion tekemistä.

En olisi hämmästynyt, jos raatimiehet, kunnallisvaltuutet ja Vähä-kauppalan virkamiesjohto pitäisi pikkujouluristeilykoulutuspäivät otsikolla: "Parempaa Kunnallista Omavalvontaa". 
Siitäkin lisää paikallisaviisin aina valppaiden toimittajien kertomana. 
Eik´ vaa?

maanantai 1. heinäkuuta 2019

1.7.2019

Ei kannata olla hiljaa Salon keskustan turmelemisesta

Me vanhemmat kansalaiset vastustamme kaikkea, mitä kutsutaan edistykseksi. Näin minulle on kerrottu, joten totta sen täytyy olla. Mutta pitääkö olla hiljaa, kun rautatieinfrasuunnitelma ei täytä kannattavuusvaatimuksia, turmelee tarpeettomasti sekä rakennettua kulttuurimaisemaa että (vielä) koskematonta luontoa ja maaseutua, ja jonka kestävän kehityksen arviointi on hyllyvä suo? Realistiset, paljon vähemmän kaunista luontoa ja kulttuurimaisemaa turmelevat, vaihtoehdot suljettiin pois tanskalaisen konsulttifirman toimesta jo yli vuosi sitten. Maakuntavaltuusto vahvisti ja Salon kaupungintalolla lähdettiin mukaan ”tunnin juna” -markkinointiin. Käydyt eduskuntavaalit olivat V-Suomessa infravaalit, lapset ja vanhukset unohtaen.

Tiedän, etteivät addressit (Lukkarinmäkiseura jättää addressin tänään), ääneen ajattelu ja keskustelut kunta- ja valtionhallinnon kanssa muuta suunnitelmia, koska ”kaavoitus on jo tehty ja vahvistettu”, suunnittelutyöhön palaa koko ajan rahaa ja ”nopean junayhteyden rata tulee kuin juna”. Samaa mantraa toistaa Salon kaupunkistrategian kärkihanke ”tunnin juna” (lue: oikorata Lukkarinmäen läpi). 
Lisäksi perustettavat/perustetut hankeyhtiöt ovat aloittaneet oman eduvalvonnan osakeyhtiölain ja omistajaohjauksen nimissä. Yhteisen hyvän nimissä näperrellään Salossa pikkuruisessa keskustaajamassa, kun pitäisi katsoa tulevaisuuteen kaupungin kehittämiseksi kokonaisvaltaisesti. ”Tiivistyvä kaupunkirakenne” on absurdi tavoite silloin, kun kaupungin väestöennuste on vähenevä pitkälle tulevaisuuteen.
E18-moottoritien varrella on edelleen tilaa liikenneasemille (juna, bussi, tavaraliikenne), kaupalle ja tilaa vievälle teollisuudelle, mikäli sellaista vielä tänne investoidaan. On muistettava, että liito-oravasodat on E18-käytävässä jo käyty ja ympäristövaikutuksetkin analysoitu ja kirjattu realistisesti.


Kaikenlaisia päätöksiä voi demokratian ja oman intressiryhmän nimissä toki tehdä, mutta tällainen 1970-lukulainen ’edistyksellinen suunnittelu’ on vahva kriteeri nuorten valitessa tulevaa asuinpaikkaa tai harkittaessa muuttoa pois Vähä-kauppalasta. Nyt näyttävät nuolet vahvasti Salosta poispäin. "Oikein tulkittu.", sanoisin nuorisolle.

Toivon, ettei Salossa toteudu vuoden 1989 DDR:n tyyliin kasku:  Eräänä aamuna on kaupunginjohtajan pöydällä lappu ”Muutimme länteen, sammuta valot. terveisin entiset salolaiset”.