keskiviikko 9. toukokuuta 2018



- Maakuntauudistuksen kokoinen demokratiavaje -


Olen seurannut, kuinka lukuisat kansanedustajat ovat ilmoittautuneet posket punaisina syksyn maakuntavaaleihin. Eikö kahden käden ote vallankahvasta ole jo riittävän tukeva kansakunnan kaapinpäällä? Koska ehdokkaista useat istuvat myös kunnallisvaltuustoissa, -hallituksissa ja kunnallisten yhtiöiden hallituksissa, niin tulossa on potentiaalisesti vauhdikkaita tilanteita.

Esim. 1

Eduskunta käsittelee ehdotusta maakunnalle X tehtävästä budjettiallokaatiosta. Ehdotuksen on tehnyt maakunnan X maakuntavaltuustossa tai -hallituksesssa istuva kansanedustaja Y. 
Jääväkö edustaja Y itsensä, ja missä vaiheessa?


Esim. 2

Kunta A anoo määrärahaa hankkeeseensa maakuntahallinnolta. Koska summa on merkittävä, alistetaan päätös maakuntavaltuuston päätettäväksi. Anomuksen on tehnyt kansanedustaja Y, joka istuu sekä kunnan A kunnallisvaltuustossa, että maakuntavaltuustossa. 
Jääväkö Y itsensä päätöksenteosta?



Esim. 3
Maakunnan X maakuntahallitus on lähettänyt selvityspyynnön kunnalle A tietystä osayleiskaavan epäselvyydestä liittyen kunnan omistaman yhtiön maankäyttösuunnitelmaan,  joka koskettaa useita maakunnan kuntia ja on siten maakuntahallinnon intressissä.
Istuva kunnallisvaltuutettu Y, joka on myös maakuntahallituksen ja kotikuntansa ko. kunnallisen yhtiön hallituksen jäsen on osallistunut selvityspyynnön tekemiseen maakuntahallituksessa kunnalliselle yhtiölle.  Hänen pitäisi nyt olla myäs vastaamassa itselleen/maakuntavaltuustolle yhtiön puolesta. 
Hupsis, miten se nyt unohtuikin jäävätä itsensä edes jossakin vaiheessa prosessia?



Ovatko jääviysvaatimukset poliittisessa päätöksenteossa määritelty riittävän yksiselitteisesti, vai tulkitaanko lakia ”parhain päin”?
Tuleeko maakuntauudistuksen myötä demokraattiseen päätöksentekoon uusi valuvika kuten ns. ”porsas” betoniperustuksiin?
Toteutuuko tasapuolisuus, riippumattomuus ja yhdenvertaisuusperiaate, kun samat henkilöt pyörivät päätöksentekoprosessissa kuin karusellissa?

En kannata (enää) maakuntauudistusta enkä varsinkaan maakuntavaaleja.
Ei tämän takia hallitusta kannata kaataa, mutta uudistuksia ja eri hallinnonalojen parannuksia voi muutenkin kuin kerrostamalla poliittista järjestelmää lisää.


sunnuntai 6. toukokuuta 2018

7.5.2018

Väylästrategia Nyt


Kunnan kaavoitus- ja maansuunnittelu on ikuisuusprojekti. Koska asia koskettaa ainakin välillisesti kaikkia kuntalaisia, kaikilla on vahvat mielipiteet asioista. Vuosikymmeniä esillä ollut rautatielinjaus Turku-Lohja ei ole poikkeus.
Koska kyse on usean kunnan ja maakuntien yhteisestä asiasta, on ollut tuskallisen vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen edes suunnittelun perusperiaatteista.
On tosiasia, että Suomi kaupungistuu ja väestö siirtyy etelään, kasvukeskusten ympärille hyvin nopeasti. Näin tapahtuu etenkin kasvukäytävissä Helsinki-Tampere ja Helsinki-Turku. Siksi on tärkeää, että nyt tehtävät liikenteen ja rakentamisen suunnitelmat ovat riittävän kauaskantoisia. Sata vuotta on lyhyt aika liikenneväylän käyttöikänä. Helppoa ei ole tehdä kerralla hyvää. Tästä esimerkkinä pihtisynnytyksellä tehty moottoritie E18 Turku-Lohja.


Mielestäni nyt suunniteltavan ”tunninjunan”, (suomeksi: nopea junayhteys Turku-Helsinki) lähtökohdat ovat väärät. Väyliä suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa edelleenkin erillisinä hankkeina ja ne nähdään pelkästään fyysisinä infrastruktuuriprojekteina. Kaikki väylät (tie, rautatie, vesiväylät, tietoliikenne- ja sähköverkot yms.) ovat itse asiassa taloudellisen lisäarvon tuotantovälineitä, yhteiskunnan verisuonistoa.
Eikö siis ole järkevää kehittää yhteiskäyttöisiä superväyliä erillisten, huonon tehokkuusluvun, sirpaleisten väylien sijaan?
Miljardiluokan väyläprojektien tulee palvella 2100-luvun suomalaisia. Esillä olevia rautatiehankkeita on useita, eikä kaikkia voida toteuttaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kehottaa suurissa infrahankkeissa ”ajattelemaan toisin, laaja-alaisesti”. Näin voisi tehdä yksi liikenteen solmukohta, Salon kaupunki.
Kaupunki voisi tehdä rohkean, tulevaisuuteen tähtäävän ”Suomi200 -päätöksen”, jos se ajaisi rautatielinjauksen siirtämistä E18 moottoritien rinnalle välillä Turku-Lohja. Uudet liikenne- ja logistiikka-asemat  Piihovi, Suomusjärvi ja Muijala olisivat luontaisia tulevaisuuden kasvualueita teiden ja rautatien solmukohtina. Turkulaisille sopinee kaikki, joka kellottaa Kupittaa-Pasila matkustusajan alle tunnin.
Uusi linjaus antaisi kunnallispolitiikkaan positiivista puuhaa kaavoituksen ja suunnittelun saralla, liki rakentamattomissa uusissa asema-alueissa.  Samalla vapautuisi runsaasti maata kaavoitukseen nykyisen rautatien poistuessa mm. Salon keskustan alueella.
Kaupunkistrategiakin konkretisoituisi; Asiakaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus ja Oikeudenmukaisuus.

Vielä ei ole myöhäistä pitää tuumaustauko. Asian kanssa on tuumailtu jo vuosikymmeniä. Kyllä valitut konsultit (kaikki kolme pätkätyöläistä) jaksavat odottaa tarkennettuja ohjeita maakuntahallinnolta ja alueen kunnilta. 


Huonoa ei kannata edes suunnitella.
27.4.2018

Yhteisöllinen syyllisyys

Virtavesien tulevaisuus 2 -seminaarissa tuotiin esille mielenkiintoinen, filosofinen ajatus yhteisvastuullisesta syyllisyydestä luonnon turmelemisesssa, tässä tapauksessa virtavesien patoamisessa:

Vesivoimalat ja -padot ovat pääsääntöisesti valtionyhtiöiden / osakkuusyhtiöiden rakentamia 1930-1980. Koska jokainen suomalainen on välillisesti osakkeenomistaja ao. yhtiöissä, on jokainen suomalainen myäs oikeudellisessa ja moraalisessa vastuussa rikoksista luontoa kohtaan.
Näin lausui erään valtio-omisteisen vesivoimayhtiön hallintoneuvoston jäsen pontiuspilatusmaisesti.

Mielestäni on kohtuutonta, että yli 70 vuoden takaiset ympäristön tuhoamiset (Suomen valtion vesioikeuden siunauksella) vyörytetään nykyisen sukupolven vastuulle. Korjaavat toimenpiteet ovat kaikkien yhteinen asia, mutta itse rikos ei.


Miten vapaudun tästä synnin taakasta? Vaihtamalla kansalaisuuttako?

torstai 28. lokakuuta 2010

Salonseudun Uutisia 27.10.2020

Salo Tulevaisuusseminaari 27.10.2010



Salon Tietotoimiston Uutisia 2020


Tänään on 27.10.2020, karkausvuoden tiistai. Nimipäivää viettävät mm. Helli, Hellä, Helle ja Sabina. Aurinko nousi klo 8:39 ja laskee klo 17:42.
Tulevana viikonloppuna ei siirrytä talviaikaan.  II maailmansodasta saakka harjoitettu kalenterikokeilu lopetettiin vuonna 2016. Tutkimusten mukaan kellonaikojen siirtely Euroopassa aiheutti enemmän kustannuksia ja haittaa kansalaisille kuin mitä tavoitellut hyödyt olivat.


Uutisia Salosta
Salon väkiluvun väheneminen on pysähtynyt. Maaseuduksi leimattu Salo on saanut paluumuuttajia ja uusia asukkaita 280 henkilöä vuoden 2020 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana.
Kaupungin kokonaisväkiluku on nyt 47500 asukasta ja 3200 osa-aikaista.

Vuoden 2016 alusta Suomessa siirryttiin keskitettyyn väestörekisteriin vuoden 2105 alusta ja mm. kotipaikkaoikeus määritellään kansalaisen oman valinnan mukaisesti. Tämä on johtanut selkeästi profiloituviin seutukuntiin, jotka korostavat asukasmarkkinoinnissaan omia erityspiirteitään paremmin kuin aikaisemmin.

Salon kaupungin alueella on kaikki yksityistiet siirretty kaupungin katurakennusviraston alaisuuteen. Samalla on 80% kaupungin tieverkosta on päällystetty joko vanhakantaisesti asfaltilla tai virolaisella pinnoitekeksinnöllä nimeltään ”ekoloogitee”. Pinnoitteen raaka-aineesta yli 60% on kierrätysmateriaaleja ja sen valmistusprosessissa syntyvä ympäristökuormitus on alle 5% asfaltoinnin vastaavasta arvosta.

Muurlan liikenteenohjauasemalta kerrotaan, ettei kuluvalla viikolla ole moottoritieleikkauksista pudonnut yhtään lohkaretta.

Salon Isokylän rautatieaseman suunnittelu etenee. Arvioitu käyttäjämäärä aseman valmistuessa vuonna 2025 n. 2700 matkustajaa / vuorokausi, josta Somero-Forssanseudun pendelöijiä 25%.

Syöttöliikennepalveluja tarjoavan Vainion Sähköbussit Oy:n mukaan liikennöintimuotojen yhteinen suunnitteluprojekti etenee erinomaisesti.
Kaupungin ja VR:n yhteistyössä markkinoima viheretuseteli alentaa jo nyt matkustuskuluja 40%, mikä on osaltaan vauhdittanut raideliikenteen renesanssia. Turku – Helsinki –rataosuus on Suomen vilkkain matkustajamäärillä mitattuna suhteessa alueen asukasmäärään.





Talousuutisia
Salon veroäyri ylitti maagisen 50% vuonna 2017. Muun muassa tämä toimi lähtölaukauksena Suomen kokonaisverouuudistukselle. Vuoden 2019 alusta valtio on kerännyt kaikki henkilö-, yritys- ja yhteisöverot ja tulouttaa kunnille tavoitebudjetin mukaisesti niiden osan valtakunnan kokonaisverotuloista.
Samalla yli kymmenen vuotta kestänyt kunnallishallinnon uudelleen organisointi saatettiin päätökseen.
Salon kaupungin palkkalistoilla on 720 kokopäivätoimista työntekijää, 400 osa-aikaista eläkeläistä sekä 650 ulkoistettujen hallintopalvelujen tuottajaa.
e-yhteiskunta kokeilu, jossa Salo on ollut edelläkävijä jo vuodesta 2015 on nyt toteutettu koko valtakunnassa.

Salon väyläruoppaus on valmis.
Salon satamaan Strömman kanavalta johtavan väylän ruoppaus on valmistunut. Liki kaksi vuotta kestäneen suururakan tuloksena Teijontien varressa sijaitsevaan satamaan johtaa nyt 4,5 metrin väylä.
- Tämä on merkittävä parannus Salonseudun teollisuustuotteiden vientikuljetuksille, toteaa satamakapteeni.


Ympäristöuutisia
Rouskis Oy ja yksityisten jätehuoltoyritysten fuusio toteutui.
Kaupungin ja yksityisten toimijoiden yhteisyrityksen, ViherSalo Oy:n  kaksivuotisjuhlaa vietettiin lokakuu 1. päivänä. Juhlassa puhunut ympäristöministeri Wille bin Sadib kiitti Salonseudun edistyksellistä  ja ennakkoluulotonta kestävän kehityksen ympäristöstrategiaa.
Uusi, vuoden 2020 alussa käyttöönotettu hybridivoimala kykenee käyttämään yli 90% kaupungin asukkaiden ja teollisuuden tuottamasta jätteestä. Voimalan suljettu, ympäristöystävällinen prosessi on ViherSalo Oy:n patentoima tuoteinnovaatio, joka on lisensioitu yli 15 Euroopan maassa.

Salon viemärilaitos juhli syyskuun lopussa yli 10 vuoden, koko kaupungin kattavan viemäriverkostoprojektin päättymistä. Viimeinen erillinen jätevedenpuhdistamo Kiikalassa lopetti toimintansa ja kaikki kaupungin kiinteistöt ja maatilat on nyt liitetty yhtenäiseen verkostoon.
Salon vedenpuhdistamon sivutuotteena tuleva biomassa tuottaa 20% kaupungin kaukolämmöntarpeesta ja on näin ollen ViherSalo Oy:n suurimpia energiayhteistyökumppaneja.

Mainittakoon, ettei Salosta ole kuljetettu bioenergiaksi kelpaavia jätteitä muihin käsittelylaitoksiin enää neljään vuoteen.


”Ulkomailta”
Paimio, Sauvo ja Kaarina liitetään valtioneuvoston päätöksellä vuoden 2021 alusta suur-Turunseuduksi. Tämä liitos päättää pitkäaikaisen poliittisen kiistan Varsinais-Suomen kuntaliitoksissa. Entisen Varsinais-Suomen Liiton alueella on nyt jäljellä viisi kuntaa.




Urheilua
Vuodesta 2015 Baltian Liigaa pelannut Salon Viestin naislentopallojoukkue voitti Rigan Dynamon kotiottelussa erin 3-2.
Viesti oli voittamaton kuuden vuoden ajan Suomen mestaruussarjatasolla ennen siirtymistä kansainväliseen sarjaan.
Viestin kotiotteluissa oli sarjakaudella 2018-2019 keskimäärin 3200 katsojaa, mikä on myös ennätys lajissaan.

Kulttuuriuutisia
Salon kolmannella kulttuurikierroksella yli 4000 kävijää.
Veturitallin taidenäyttelyn, Salo-Nova –museon (entinen SOK:n viljasiilo), Elektroniikkamuseon (entinen Salon valtuustosali) ja Kivan interaktiivisten soitannollisten iltojen yhteenlaskettu kävijämäärä ylti uuteen ennätykseen. 45 päivän aikana tapahtumiin osallistui vieraita ja esiintyjiä kaikista Itämerenalueen maista.

Säätiedotus
Odotettavissa keskiviikkoiltaan saakka.
Salonseudulla navakkaa etelätuulta 10 m/s.  Paikallisia sadekuuroja. Päivälämpötila 14C, yöllä 10C, joka on ilmastonmuutosindeksin mukaisessa keskiarvossa. Ennustettavissa on jälleen valitettavasti lumeton Joulu.



sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Tervetuloa

Hyvä lukija,

Tähän blogiin kirjoitan sekä suomeksi että englanniksi, ja toivon että kaikki kommenttinne ovat kulloisenkin aiheen kielivalintani mukaisesti, kiitos.

Dear Reader,

I will write to this blog both in Finnish and in English. Kindly comment by using the same language as chosen by me per subject. Thank you.

Jouko OH1RX