torstai 2. huhtikuuta 2020



Kannanotto Ollinkorven tuulivoimapuiston rakentamiseen ja mahdolliseen Iin seurakunnan maanvuokraukseen Ilmatar Oy:lle
24.2.2020

Puistotie 3
91100 Ii



Lähestyn näin yleisellä tasolla, koska en ole Iin seurakunnan jäsen, enkä voi täten tehdä seurakunta-aloitetta.

Entisenä iiläisenä on synnyinseutu ja elinvoimaisuuden säilyttäminen minulle edelleen sydäntä lähellä. Olenkin surullisin mielin seurannut jälleen yhtä hanketta, jolla ”kehitetään” suomalaista maaseutua. Kestävästä kehityksestä tämä tuulivoimapuistojen totetuttamistapa on kaukana.
Olen toiminut monella teknologia-alalla vuosikymmenien varrella, mm. 10 vuotta aurinkoenergiateknologian kehittämisessä, tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa, joten uusiutuvan energiateknologian perusteet olen opetellut ns. kantapään kautta. 

Tuulienergian rooli suomalaisessa energiataloudessa

Suomessa on tuulivoimaloita rakennettu jo yli 30 vuotta. Niiden hyötysuhteet ovat parantuneet, mutta 2011-2017 keskiarvo on alle 35%. Ts. Suomessa ei tuule aina eikä tasaisesti. Syystäkin tuulivoimaa kutsutaan ”satunnaisvoimaksi”. Sähköverkkomme tarvitsee säätövoimaa äkillisten kulutushuippujen tasaamiseksi. Siihen ei tuulivoiman huonosta ennustettavuudesta ole. Lisäksi talvikuukausina kulutamme paljon energiaa, ja pakkasilla ei juurikaan tuule. Siksipä tuulivoimayhtiöt tekevät teollisuuden kanssa pitkäaikaisia toimitussopimuksia, joissa ne myyvät kaiken energian esim. paperitehtaille tai serverihotelleille. Nämä asiakkaat ovat energiasyöppöjä, ja haluavat turvata jatkuvat sähköntoimitukset malliin ”ostetaan halvalla ja kaikki mitä on tarjolla”.
Pienen ihmisen sähkö tulee töpselistä, mutta se ei ole tuulisähköä, vaan vesivoimaloista ja ydinvoimaloista!

Mikä on Ilmattaren rooli Iissä?

Ilmatarwind.fi https://ilmatar.fi on 100% ranskalaisen pääomasijoittajan, Omnes Capital Investments https://www.omnescapital.com/en, tytäryhtiö, jota hallinnoi Omensin ”Caperenergie3 -rahasto” https://www.omnescapital.com/en/news/press-releases/omnes-capital-announces-final-closing-its-capenergie-3-fund-€245-million (pääoma 245milj.€). 
Kaikki Suomen toiminnot raportoivat Ranskaan ja sinne myös kotiutetaan toiminnan voitot.
Taitavan (viekkaan?) verosuunnittelun takia tällaiset tytäryhtiöt eivät juuri maksa veroja Suomeen, vaan ainoa tulo Suomelle on kiinteistövero. Palaan tähän myöhemmin.


Yleensä nämä sijoittajat toimivat seuraavasti (yksinkertaistettu malli):
-        suunnittelevat tuulipuiston
-        hakevat luvat ja toteuttavat sen suomalaisen nimen alla
-        tekevät yleensä 30 vuoden vuokrasopimukset maanomistajien kanssa
-        tuovat materiaalit omilta voimalateknologian yhtiöiltä
-        pystyttävät suomalaisen alihankkijan avulla
-        tekevät sähkönsiirtolinjat esim. Fortum Energyn kanssa
-        myyvät sähkön suurkuluttajille
-        myyvät tuulipuiston eteenpäin muille sijoittajille, mikäli suhdanteet muuttuvat millä hetkellä tahansa vuokra-aikana
-        vuokrasopimuksen päättyessä ajavat suomalaisen tytäryhtiön konkurssiin, jolloin purkukustannukset jäävät kunnille/valtiolle

Mitä hyvää tuulivoima tuo Iinseudulle?

Maanomistajat saavat nimellistä vuosivuokraa maapohjasta. Uusissa hankkeissa on vuokratulo sidottu jo tuotettavan sähkön markkinahintaan. Ts. uudet yhtiöt ovat huolissaan siitä, milloin tuulivoimakupla puhkeaa koko Euroopassa.
Sanotaan, että tuulivoima työllistää. Näin onkin rakennusvaiheessa, mutta urakat kilpailutetaan, ja Suomessa on jo nyt runsaasti tuulivoimaloiden pystytykseen erikoistuneita yrityksiä, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä investointiyhtiöiden kanssa. On onnen kauppaa, että muutaman maanrakennusurakoitsijan lisäksi tulisi pätkätöitä iiläisille/kuivaniemeläisille. Voimaloiden ylläpitoon on jo erikoistuneita yrityksiä ja voimaloiden etäohjaus voi tapahtua mistä vaan (vaikka Ranskasta, jos omistaja niin haluaa).
Iin kunta tulee saamaan kiinteistöveroja, laskennallisesti 1milj.€/vuosi. Tämä tulee nähdä ”haittaverona”, l. sakkomaksuna luonnon (kasvit, eläimet, vesitasapaino, maanmuokkaus, tiestö, ojitus, maisema-arvot, maan arvonlasku, kiinteistöjen arvonlasku jne.) pilaamisesta. Lisäksi tulee ihmiselle haitallinen siipivälke ja matalataajuinen äänisaaste. 

Mitä huonoa tuulivoima tuo Iinseudulle?

Tuulivoimala, jonka lapakorkeus (maksimikorkeus) on 200m vaatii n. 1ha maa-alan mastolle ja laitteille. Rakennusluvat eivät määrittele maksimikorkeuksia. Jo nyt Simossa on rakenteilla 300m korkeita tuulimyllyjä, jotka vaativat 4ha maata mukaan luettuna harustus. Mastojen korkeus ja turvaetäisyydet ovat kasvussa kaikkialla Suomessa. Investoija haluaa maksimoida voimalayksikön tuoton ja lisäkustannus on marginaalinen, haitat eivät.

Maisemavaikutus

Tässä kuva Olhavan tuulivoimapuistosta.
 Kuva, joka sisältää kohteen taivas, ulko, puu, ruoho

Kuvaus luotu automaattisesti

Samankaltainen tulee olemaan näkymä Pohjois-Iissä, ja Haminallakin pohjoiseen silhuettiin tulee iso muutos. Öisin saamme ”nauttia” punaisten valojen vilkkumisesta ja päivisin ns. siipivälkkeestä.

Tiestö

Ollinkorpi-Suppilo -alueella on juuri saatu päätökseen mittava (ja kallis) metsäautotiestön perusparannus. Sen ovat kustantaneet maanomistajat. Tiestö halkoo suunniteltua tuulivoimapuistoa, ja Ilmatar on ilmoittanut vuokrasopimusehdotuksissa käyttävänsä sitä nojautuen maanomistajien tienhoitovelvoitteisiin, ts. ilman korvausta! Tämä ei kuitenkaan riitä. Tiestöä joudutaan laajentamaan, mutkia levittämään ja suurien kuljetusten turvaamiseksi (kymmeniä tonneja per telivaunu) tiepohjaa joudutaan vahvistamaan. Näistä johtuen rikkoo tierakentaminen entistä enemmän metsäluontoa ja tien alle jää runsaasti lisää metsämaata. Kukaan ei osaa vielä arvioida kokonaishaittaa ja -kustannuksia.

Eläimistö

On selvää, että luonnon muokkaus, pysyvien rakenteiden ja teiden rakentaminen kaventavat eläimistön reviirejä ja vaikeuttavat selviytymistä luonnossa. Metsäkanalinnut, hirvet, kauriit ja jänikset muuttuvat hetkessä uhanalaisiksi lajeiksi Pohjois-Iissä ja Olhavassa.

Kasvit ja metsä

Kunnanjohtajan suulla on sanottu, että ”kitukasvuinen metsä tuottaa paremmin tuulivoimalan alla vuokratuloina kuin metsäpohjana”. Kysynkin, miksi a) kunta ei ole investoinut tuulivoimaan, uuden ajan Sampoon b) miksi metsänomistajat pitävät edelleen hyvää huolta ”Suomen vihreästä kullasta”? He kuitenkin uudistavat, istuttavat ja hakkaavat harkiten metsiään. Onko odotettavissa raju aukkohakkuiden buumi ” Lapin Osaran aukeiden” malliin Pohjois-Iissä? Ennusmerkkejä siitä voi jo havaita mm. Keihäskankaan tien varressa. 

Tuulivoimalle joudutaan rakentamaan lisää siirtolinjoja (Etelä-Suomeen). Nykyinen sähkönsiirtolinjojen kapasiteetti ei tule riittämään tuulivoimaloiden tarpeeseen, vaan ”saamme” luontoon lisää massiivisia, yli 200m leveitä arpia, jotka jäävät sinne vaikka tuulimyllyt 30 vuoden laskennallisen käyttöiän jälkeen purettaisiinkin!

Luonnon vesitasapaino

Ihmisen toimet ovat jo laajalti muuttaneet luonnon vesitasapainoa. Ei vähiten soiden ojittamisen ja turvetuotannon ansiosta. Nyt on jo tehty periaatepäätöksiä (Vapo ja Oulun Enegia), että turpeen käyttö lopetetaan 5 vuoden kuluessa. Vanhoja turvesoita jo ennallistetaan ja myydään nettihuutokaupoissa.
Tuulivoimasuunnitelmat uivat tässäkin asiassa vastavirtaan. Voimala-alueet ovat usein kosteikoissa tai niitä reunustavilla kankailla, jolloin tarvitaan voimallista ojitusta. Tämä tehdään vuokrattavan alueen ulkopuolellakin, joten haittaa aiheutuu rajanaapureille ja laajemminkin alueella.
Lisäksi ojitus väistämättä lisää eroosiota ja virtaumat kohti jokia kasvavat (Muhojoki, Iijoki). Ei siis kovin luonnonmukaista, vihreää energiatuotantoa.



Ihmiset

On käynyt selväksi muiden tuulivoimapuistojen yhteydessä, että lähialue muuttuu asuinkelvottomaksi ja kiinteistöjen arvot romahtavat kauempanakin. Ollinkorven myllyt näkyvät Ojakylään saakka ja merellä valtakunnanrajalle kirkkaina päivinä! Kuten tiedämme, maaseudun kiinteistöjen arvot ovat laskeneet tuntuvasti. Iin neliöhinta on n. 20% Helsingin keskineliöhinnasta.
Halutaanko tuulivoimaloilla ajaa kiinteistöjen arvot nollaan, tai negatiivisiksi? Voimallista aluepolitiikkaa, jolla tyhjennetään maaseutu-Suomi.

Tuulivoimaloiden terveysriskit ovat kiistattomat, vaikka mm. tuulivoimayhditys.fi toisin väittää. Asuinkunnassani Salossa, Märynummen kylässä, tehdyissä mittauksissa on vahvistunut, että matalataajuinen melusaaste ja siipivälke ovat syynä alueen asukkaiden oireiluun: unettomuus, migreeni jne. Tämä tietoa pidetään visusti piilossa, mutta tuulivoimaloiden lähialueen toimenpidekiellot ovat vahva merkki, että yhteiskuntakin havahtuu ongelmalle. Lain mukaan tuulivoimaloiden lähialue tulee asettaa rakennuskieltoon, jolloin kaikkien alueen asukkaat tulevat kärsimään voimaloista. Tätä ei vielä valvota / toteuteta kuntatasolla, mutta laki jo on.

Kysyn, haluaako Iin seurakunta olla mukana tässä kotiseudun tuhoamisessa ja viimeisten pohjoisen luonnon rippeiden riistossa? Muutama maanvuokraeuro ei seurakunnan taloutta pelasta. Mitä jää jälkipolvillemme, kun ihmisen viisaus yltää tasolle, jolloin todetaan että on parempi tehdä sähköntuotantoyksiköitä lähelle kuluttajia, eikä haaskata luontoa ja resursseja sähkön kuskaamiseen paikasta toiseen?
Olemme jo saaneet riesaksemme pilatun jokiluonnon, pitääkö meitä rangaista vielä metsäluonnon ja kotiseutumme tuhoamisellakin?

Joki lukossa,
lohen nousu tukossa.
Tuulimylly!
Ihmisen kodin kitkee,
Pohjan luontokin itkee.

Salossa 24.2.2020

yst. kotiseututerveisin

Jouko Häyrynen


tiistai 31. maaliskuuta 2020


   Synnyinseudun puolesta


Ensin meiltä vietiin metsät ja saimme tilalle homogeenisiä puupuistoja. Sitten meiltä vietiin joet ja saimme tilalle kuivat, haisevat uomat, kadonneet pohjavedet ja kalattomat voimala-altaat. Nyt ollaan viemässä loputkin luonnosta ja rakentamassa tuulivoimapuistoja pitkin kankaita satunnaissähköntuotannon tarpeisiin. Tälle käänteiselle kehitysaluepolitiikalle on yli 70 vuotta ollut yhteistä raaka-aineiden, energian ja kaiken lisäarvon siirtäminen etelään; uittamalla, laivoilla, rautateitse tai voimalinjoja pitkin. Mitähän seuraavaksi? Kilometrien syvyiset maalämpökaivotko? Tämä on suomalaista siirtomaapolitiikkaa, jolle ei loppua näy.

Murheellisina ja hämmästyneenä olen seurannut suunnitteluvaiheessa olevia tuulivoimapuistoja Iissä, Olhavassa, Kuivaniemellä, Simossa jne.
Mikä pahinta, kunnat ovat posket punaisina tukemassa toimintaa. Kuntien saamat kiinteistöverot eivät ole tuloja, vaan ympäristötuhojen, metsäluonnon pilkkomisen ja rakennetun kulttuuriympäristön tärvelemisen sakkomaksuja. Sama koskee myös verotuloja vesivoimaloista. Kuntien tulee nähdä luonto tulevaisuuden mahdollisuutena, ei vain tuloina menetetyistä luontoarvoista. Rohkaisen Kiiminkijokivarren asukkaita pitämään hyvää huolta kotijoestanne, ettei käy kuten Iijokivarressa.
Tuulivoimaloiden tuotot valuvat yhteisöveroina etelään ja ulkomaisille sijoittajille osinkoina. Jo suunnitteluvaiheessa markkinoidaan maailmalla erinomaisia sijoitusmahdollisuuksia (Ollinkorpi, Yli-Olhava, Rantsila jne.). ”Ilmatar rakentaa ja toimittaa voimaloita kansainvälisille sijoittajille.” (Yle 11/2017). Vuonna 2019 rakennetuista tuulivoimaloista yli 90% on ulkomaalaisomistuksessa.
Maailmalle häipyvät myös tuulisähköstä saatavat päästöoikeudet. Näitä ”aneita” huutokaupataan pörsseissä. Suomessa uusiutuvan energian lainsäädäntö on yhtä löysä kuin kaivoslakimme.

Tiedoksi, että täällä etelässä ei tuulimyllyjä juuri näy. Kuka nyt haluaisi kotimaisemansa pilaantuvan, kun pohjoisesta löytyy hölmöjä sijaiskärsijöitä! Poissa silmistä, poissa mielestä.
Kaikki energia-alan toimijat tietävät, että on hullua kuskata sähköä Suomen päästä päähän, mutta vastustus rakentamiseen pohjoisessa on vähäistä ja lupaprosessi paljon nopeampi ja helpompi kuin etelässä.  Tiheä metsäautotieverkko houkuttelee myös pohjoiseen.
Liki puolet uusista, sunnitteilla olevista suurista tuulivoimapuistoista sijoittuisi Pohjois-Pohjanmaalle (67kpl), ja loput Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle (76kpl). 
Suurten voimalayksiköiden sijaan olisi paljon tehokkaampaa tuottaa energia hajautetusti, siellä missä kuluttajatkin ovat. Lisäksi yhteiskunnan energiatehokkuus paranee koko ajan, joten sitäkin kautta vähenee luonnon turmelemisen tarve uusiutuvan energian kaiken siunaavan nimikkeen alla.

Maaseutu-Suomi käy jatkuvaa olemassaolon kamppailua. Juna vain vie, ei tuo enää ihmisiä. Siksi on tiivistettävä rivit, lopetettava puoluepolitikointi ja pidettävä Pohjoisen puolta. Vaatikaa hyvät iiläiset valtiovaltaa pysäyttämään tämä irvokas kotiseudun tuhoaminen. Jos tämä älyttömyys on pakko  toteuttaa Pohjois-Pohjanmaalla, osoittakoon valtio tuulimyllyjen paikat omilta mailtaan, kaukana asutuksista. 


Mielipidekirjoitus julkaistu Rantapohja-lehdessä (www.rantapohja.fi ) 19.3.2020

Uusimaa, eristetty Nuori Suomi



Menossa on valtakunnallinen yhteiskuntakokeilu, siitä miltä tuntuu asua suomalaisissa suurkaupungeissa ja kunnissa, joissa eristäydytään muusta valtakunnasta, samalla kun yritetään eristäytyä lähellä asuvista toisista ihmisistä tartuntavaaran takia. Kokeilun seurauksia ei vielä tiedä kukaan, mutta muutos on vääjäämätön.
Yhteiskuntatieteilijöille, valtiotieteilijöille ja sosiologeille tämän täytyy olla tutkimuksellinen taivas.
Uudenmaan kuntajohtajille, poliittisen vallan käyttäjille ja Suur-Helsingin virkakoneistolle on nyt tarjottu
ainutlaatuinen tilaisuus tehdä irtiotto muusta Suomesta, vieläpä laillisin keinoin. Tämä tilaisuus tuskin (toivottavasti) toistuu elinaikanamme. Uusimaa ehti neuvotella ennen epidemiaa maan hallituksen kanssa itselleen sote-ratkaisun, jonka muoto ja sen kirjaukset jäivät pahasti kesken. Nyt töihin siellä Uudenmaan liitossa! Kynät sauhuamaan ja sorvaamaan Uudenmaan perustuslain 1. pilaria (1. Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi, 2. Koulutus, 3. Hallintojärjestelmä). Maan puolustus jääköön sen paremmin osaavien harteille.
Pormestari Vapaavuori julisti ennen eduskuntavaaleja:”Suomen kohtalo ratkaistaan Helsingissä.” Nyt hänen tehtävänsä on kertaluokkaa helpompi. Suomen kohtalo ratkaistaan Uudenmaan maakunnan rajojen sisällä. Muutoksella on nyt leveämmät hartiat, 1,7 miljoonaa hallintoalamaista.
Jos Uusimaa ei käytä nyt hyväksi tätä tilaisuutta, jäävät kunta- ja kaupunkijohtajat historiaan saamattomana joukkona, joka antautui ja avasi rajat ”liki ilman laukaustakaan”, kuten Suomenlinna siirtyi venäläisille 3.5.1808. Julkisuudessa on esitetty huoli maan eri osien eriytymisestä ja eriavoistumisesta. Mitäs muuta tässä on tapahtunut jo 1960-luvun suuren maaltamuuttoaallon alkamisesta lähtien. Muutos jo tapahtunut ja voimistuu. Slogan "koko Suomen asuttuna pitäminen" on pääkaupungin asukkaalle kovin kliseinen ja etäinen asia. Ei edes puolustusvoimat ole varautunut puolustamaan koko valtakunnan aluetta, kuin paperilla ja juhlapuheissa. 

Uusimaa, joka on ainoa todellinen kasvukeskus Suomessa, ja jonka työpaikkaomavaraisuus on vahvasti positiivinen, ei enää tarvitse ”landea”. On yleinen käsitys, että Uusimaa jo elättää  eläköityvän ja autioituvan ”Vanhan Suomen”. Asia ei ole aivan näin yksioikoinen, mutta jätän sen ruodinnan sensaatiohakuisen TV-journalisimin ja hupiohjelmien höysteeksi. Nimi Vanha Suomi juontuu HUS:n toimitusjohtajan määritelmästä julkisuudessa, jonka mukaan siellä (täällä) asuvat Suomen vanhukset. Liittovaltiomallilla saisimme työrauhan molemmin puolin jakolinjaa, ja maata kehitettäisiin alueittain, niiden omilla ehdoilla. Politiikkaan tulisia aivan uutta vipinää. Nyt maaseutu-Suomen äänestäjiä tarvitaan vain kerran neljässä vuodessa, eikä silloinkaan heitä oikeasti kuunnella. 
On koko Suomen etu, että Uusimaa kehittyy nopeasti ja vahvasti ja ajaa tehokkaasti omien intressien mukaista kehitystä. Esim. Vanhan Suomen pendelöijien muutto asumaan pysyvästi Uudellemaalle tulisi olla korkean prioriteetin tavoite Uudemaan maakuntaliitolle. Se tarkoittaa n. 125´000 uutta uusimaalaista, joilla on jo työpaikka ja tulevaisuus maakunnassa. Näin voidaan säästää miljardeja raide- ja maantieinfrassa, koska ihmisten matkustaminen ei olisi enää kestävä peruste investoinneille. Unohtakaa Tunnin Junat ja Suomi Radat, niitä ei tarvita suurnopeusratoina. Tavallinen n. 200 km/h riittää hyvin! Korona on opettanut myös sadat tuhannet suomalaiset etätyöntekijöiksi, joten koko maassa työmatkaliikenne vähenee, pysyvästi. Uudenmaan kiinteistöjen ja maapohjan arvonnousu johtaisi maa- ja metsätalouden nopeaa vähenemiseen ja muun taloudellisen toimeliaisuuden kasvuun. Maankäyttöä ohjaavat kunnat, joten kehitystä on helppo vahvistaa lain puitteissa.

Entä Vanha Suomi? Pääkaupungin tulisi olla Tampere. Pirkkalaiset ovat osoittaneet taloudellisen pelisilmän. Mainitkaa toinen Pohjois-Euroopan kaupunki, joka on yli 100 vuotta onnistunut pysymään vapaakauppa-alueena. Tampere sen teki. Tsaarinajan alukuvuosilta itsenäisyyteen saakka! Anoivat sille jatkoakin, mutta Suomen Senaatti ei hakemusta hyväksynyt. Mokomat Helsingin patruunat!
Toki Vanhan Suomen alueetkin ovat erilaisia ja eriarvoisia. Olettakaamme kuitenkin, ettei pirstaloituminen jatku, koska Vanhan Suomen resurssit ovat rajalliset ja ainakin tulevat vuosikymmenet väestöpohja on suppeneva. Se ei kuitenkaan saa estää talouskasvua. Luonto- ja luonnonvarat ovat Vanhan Suomen etuna. Lähimarkkina, Nuori Suomi, tarvitsee elintarvikkeita, raaka-aineita, osavalmisteita, tuotteita ja palveluja. Lisäksi alhaisemmat elinkustannukset ja palkkataso houkuttelevat siirtämään osan työstä Vanhaan Suomeen. Verkottunut ja korkeasti koulutettu väestö tarjoaa joustavuutta ja monipuolisia mahdollisuuksia molemmille liittovaltion osille. Verokilpailu tulee myös todennäköisesti osaksi taloudellista kilvoittelua.

Arviolta 2040-luvulla asuu Uudellamaalla enemmän suomalaisia kuin muissa maakunnissa yhteensä. Päätösvalta keskittyy ”sinne missä ihmisetkin asuvat” vaikka emme tekisi mitään.  Nyt on oikea aika aloittaa perustuslain muutostyöt, jolla turvataan nykyistä hallintomallia paremmin koko Suomen elinvoimaisena säilyminen. Ns. ”yhteinen hyvä ja kansakunnan etu” eivät saa tarkoittaa stagnaatio, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti.
Tapelkoot sitten senaattorit Arkadianmäellä yhteisen hyvän jako-osuuksista alueellisen äänivallan mukaan.


Eläkäämme kuitenkin sovussa, nuorsuomalaiset ja me vanhukset!


(klikkaa kuvaa nähdäksesi sen kokonaan, kiitos)


perjantai 27. maaliskuuta 2020

Uusimaa suljetaan



Tein pienen karttaharjoituksen (Google Maps ja Kansalaisen Karttapaikka). Tällaisia  harjoituksia tehtiin ainakin ennen sissiosastoissa, jollaisessa minäkin palvelin kauan sitten. Uudenmaan maakuntarajan ylittää satoja, ellei tuhansia teitä, tilusteitä ja maastoauton kuljettavia uria. Valvonta on mission impossible!

Nyt vaaditaan (ei pyydetä) kansalaisilta tottelevaisuutta ja lainkuuliaisuutta. Pahoin pelkään, että rajarikkomuksista tulee pienelle porukalla eräänlainen kansanhuvi. Meistä jokainen hemmo/heebo/mimmi on potentiaalinen viruksen kantaja riippumatta siitä, kummalla puolella maakuntarajaa asumme.

Järki käteen ja jätetään autot, mopot, crossipyörät ja maastopyörät nyt kotiin. 
Samoin maastokengät ja vaellusinto.

Stay Healthy, Stay at Home!

Kiittäen
Vanhan Suomen asukas




'
maakuntaraja violetilla katkoviivalla

lauantai 14. maaliskuuta 2020


Boeing 737-8 MAX accidents in 2019 as my personal Game Changer

Boeing 737-8 MAX was grounded 13th March 2019 due to fatal accidents caused by identified software bugs. The really bad thing about this is the Boeing´s internal cover up that last for months before and after the accidents.I flew to Helsinki on the 12th March, landing 8.15 pm onboard a 737-8 MAX. Close to 10 pm. The very same plane took off for the Canary Isles, arriving early morning the following day (when the flying ban was already in force, globally).Bloomberg reported 6th of Feb. 2020 about another software bug that has been discovered in January in Boeing´s  737-8 MAX test flights. 
The 13th March 2019 was a kicker for me. My air miles with a fatalistic attitude are done. I have not had a single flight for a year. Call me a coward, I do not care. In free world we have the right to make choices.



I call the Boeing-gate a game changer in my life.
There are companies offering personal CO2-compensation credits. Some are legal, some are just hoax with even negative CO2 impact. I think it is wrong, that one can sweep personal pollution under the carpet with few dollars. Air travel is the worst example. Who seriously believes that an air ticket Helsinki-London (1850km) can cost less than 100€? There is no tax on air fuel, but still.

I have lived now exactly a year assessing my way of daily living and taking into consideration the ecological matters. Not dead seriously, but with common sense. Ok, as a retired but still an active citizen, I have more options than an “ordinary working man”. However, read below and have a thought about your way of living.

My “Thesis and Findings”:

-        Do not use air travel unless absolutely necessary.
Result: Zero air miles in 12 months. True zero emissions!

-        Use public transport instead of private car.
Result: I have made ca. 10 + 10 long distance train and bus trips in 12 months. With good planning the travel time is close to a private car, and you “arrive at better shape”.

-         Plan your weekly car usage. Where?, When?, Why? Cut unnecessary miles. Motto: for all travel less than 2km, let´s walk!
Result: Annual mileage was decreased from ca. 24´000km to 8000km. I.e. the mandatory car inspection is more frequent than an oil change and maintenance!

-        Cook homemade food from fresh ingredients. Avoid packaged, prefabricated food.
Result: Plastic packing materials and other food container waste was cut by 80%.

-        Sort all waste to glass, plastic, metal and other household waste.
I take ca. once a month the sorted waste to a local recycling station.
Result: The rubbish bin emptying cycle went from one to two weeks. Less logistics, less cost, less CO2 emissions. (N.b. We are not doing home composting, yet)

-        Buy no paper books.
Result: As an eager reader, I have become (again) a frequent visitor of the public library. E-books are part of my reading habits, too. Every book should be published as an e-book first!

-        Try to fix your broken home electronics first before dumping it to recycling.
We all know, that modern electronics are made cheap and “beyond worth repair”.
Result: With a good help of Google & YouTube´s “how to fix ….” , and own (rusty) engineering skills, I have managed to bring life back to cameras, audio equip., medical electronics etc. I am proud and family is happy!

-        Be part of tree planters.
In Finland we plant ca. 80 million trees a year, commercially and privately together.
Result: I have joined the movement in our small farm and forest. Grandchildren can enjoy the results…

N.b. If you do not own a forest, call your friend and have a tree planting day!

“If I knew that I should die tomorrow, I would plant a tree today.”
– Martin Luther King Jr.